Blogi: Mitä eroa on jalkojenhoidoilla?

Jalkaterveyttä edistävää jalkojenhoitoa tarjoavat neljänlaiset koulutetut jalkojenhoidon ammattilaiset. (1.) Rekisteröidyt jalkojenhoitajat on koulutettu sairaanhoito-oppilaitoksessa ennen vuotta 1996, jolloin koulutus lopetettiin. Tämän jälkeen perustettiin ammattikorkeakoulututkinto, (2.)jalkaterapeutti.

Vuonna 2003 aloitettiin ammattitutkintotasoinen koulutus nimellä (3.)jalkojenhoidon ammattitutkinto. Ja neljäntenä jalkaterveyttä edistävää hoitoa tarjoavat (4.) lähihoitajat, jotka ovat suorittaneet jalkojenhoidon osaamisalan (kuten minä).

Kosmetologit tarjoavat ns. esteettistä jalkojenhoitoa ja pedikyyriä eli terveiden jalkojen kauneudenhoitoa.

”Jalkahoitaja” -nimitystä voi vapaasti käyttää kuka tahansa, oli hänellä koulutusta alalle tai ei.

Jalkaterapeutti ja lähihoitaja ovat nimikesuojattuja, eikä näitä nimitystä saa käyttää ilman asianmukaista koulutusta. (Vaikka jalkojenhoitaja on poistunut nimikesuojattujen ammattinimikkeiden listalta, on sitä nimeä oikeus käyttää edelleen niillä, jotka ovat jalkojenhoitajan koulutuksen saaneet.)

”Terveydenhoidollinen jalkahoito” -termiä käytetään siis erottumaan kauneuden hoidosta, vaikka toki siihenkin kiinnitetään huomiota. Mutta jos ongelmatilanteissa keskitytään hoitamaan pelkästään oireita (kuten känsä, kovettuma tai sisäänkasvaneen kynnen aiheuttama tulehdus), saadaan ne kyllä poistumaan, tai ainakin lieventymään, mutta jos ongelman aiheuttajaa ei selvitetä, se uusiutuu vähän ajan päästä. Iho- ja kynsimuutosten hoidon lisäksi selvitetään mistä ongelmat johtuvat. Lisäksi saat omahoito-ohjeet.

Asettaisin jalkojenhoidon tärkeydessään samalle viivalle vaikkapa hammashoidon kanssa.

Palveluita ja hintoja vertaillessa on hyvä muistaa, että jalkojenhoidossa kustannuksia lisää puhtaudesta ja aseptiikasta huolehtiminen.

Jalkaterveyttä edistävä hoito kuuluu yksityisen terveydenhuollon piiriin. Varmista, että valitsemasi hoitola on Valviran rekisteröimä ja että yrityksellä on potilasvakuutus.

Blogi: Känsän hoito

Känsä on tiivistä sarveismassaa kuten kovettumakin, jota iho tekee suojautuakseen hankausta tai painetta vastaan. Känsä on tavallisesti päkiässä, joskus varpaassa tai varvasvälissä, harvemmin muualla jalkapohjassa. Känsä syntyy jalkaterän tai varpaiden asentovirheen, varpaiden päällekkäisyyden, vasaravarpaiden tai vaivaisenluun, seurauksena tai hankaavien jalkineiden aiheuttamana.

Varvasväleissäkin voi esiintyä känsiä ns. pehmeä känsä.

Verrattuna kovettumaan känsä ”porautuu” pistemäisesti ihon sisään. Lisäksi kovettumaa voi syntyä känsän ympärille ja kasvaa ihon pinnalta myös ulospäin. Känsän kasvaessa se tuntuu kipeämmältä. Jotta känsä ei pääse syvenemään, on se hyvä hoitaa pois hyvissä ajoin.

Tavallisen känsän kohta tuntuu aluksi paksulta. Kun se kasvaa sisäänpäin ja paine alkaa kohdistua alla olevien luiden kalvoon, känsä muuttuu kivuliaaksi. Ihminen muuttaa kävelytapaansa, ja uusien känsien mahdollisuus lisääntyy. Känsä ei katoa itsekseen, vaikka paine häviäisikin. Känsän erotusdiagnoosina jalkapohjassa on syylä, joka kerää ympärilleen kovettumaa.

Minä poistan känsän kivuttomasti känsän siihen tarkoitetuilla välineillä ja annan omahoito-ohjeet. Jalkapohjan känsiä voi ennalta ehkäistä esim. iskua vaimentavilla pohjallisilla.

Varpaiden väliin tulevia känsiä voi ennaltaehkäistä esimerkiksi varpaiden asentoa korjaavilla tai varpaita suojaavilla silikoniortooseilla. Tarpeeksi tilavien kenkien käyttö ehkäisee niin känsiä kuin muitakin jalkavaivoja. Korkeakorkoisia kenkiä ei tulisi käyttää jatkuvasti. Jalkapohjien iho voidellaan rasvaisella perusvoiteella iltaisin. Varvasvälit jätetään voitelematta, jotta iho ei kostuisi liiaksi.

Ja vielä. Känsä kannattaa todella hoitaa ajoissa pois ja syy sen tuloon selvittää. Tervetuloa!