Blogi: Hieronta hoitomuotona

Hieronta on maailman vanhimpia hoitomuotoja. Elintapojemme muutoksen myötä liikunnan ja lihashuollon merkitys on korostunut. Esimerkiksi staattinen lihastyö lisää lihas jännitystä. Hieronta on yksi osa lihashuoltoa esimerkiksi venyttelyn, veryttelyn ja kuntoilun lisäksi.

Hieronnan tarkoitus on rentouttaa jännittyneet lihakset, poistaa lihasten lepojähmeys ja lievittää kipua, edistää laskimoveren ja imunesteen kulkua kudoksissa sekä edistää aineenvaihduntatuotteiden poistumista lihaksista. Hiusverisuonten avautuessa myös lihaksen ja ravinteiden saanti paranee. Hieronta irrottaa pehmeissä kudoksissa olevia kiinnikkeitä sekä säilyttää tai lisää kudosten elastisuutta.

Hieronnalla on myös henkisesti rentouttava vaikutus. Lihasjännityksen poistumisen myötä hieronnalla saadun hyvän olon tunteen myötä mielikin rentoutuu. Olen käynyt itse vuosia hierojalla päästäkseni lihasjumeistani, mutta myös hetkeksi pysähtymään ja rentouttamaan mieltä. Tehdessäni lähihoitajan töitä huomasin kuinka kevyelläkin kosketuksella voi olla hoitava vaikutus.

Käytän hieronnassa klassisen- ja urheiluhieronnan otteita tarpeen mukaan, mutta otteiden voimakkuus määritellään aina asiakkaan kanssa. Tullessasi hierontaan sinun ei tarvitse etukäteen valita kumpaa tarvitset vaan sovellan otteita sinun tarpeittesi mukaan.

Hieronta kohdistuu pehmytkudoksiin eli lihaksiin ja faskioihin. Hieronta on samalla palpointia joten hieronnan aikana kehosta löytyy usein kipeitä kohtia, lihaskovettumia ja triggerpisteitä, joita käsitellään hieronnan aikana.

Jos et pysty makaamaan hierontapöydällä, niin hieronnan voi yhtä hyvin tehdä esimerkiksi istuma-asennossa. Soveltuu niska-hartiahierontaan. 

Käsihieronnan voi taas tehdä vaikkapa jalkahoidon asiakastuolilla.

Hieronnan aikana peitteen sinut pyyhkeillä ja vilteillä. Esimerkiksi kokovartalohieronnassa näkyvissä on vain se kohta, jota hierotaan.

Ja vielä tulee mieleen kertoa, että kaiken ikäisiä voi hieroa! Myös lapsia. Opetan mielelläni vanhemmille hieronnan perusteet. Hieronnan avulla aineenvaihdunta ja verenkierto vilkastuvat. Se vahvistaa ja rentouttaa lihaksia sekä auttaa lasta hahmottamaan oman kehonsa rajoja. Myönteinen kosketus viestii lapselle, että hän on tärkeä ja hänestä välitetään. Hieronta myös parantaa unen laatua sekä laskee stressitasoa.

Blogi: Liian pienet kengät?

Kengät tulisi valita aina käyttötarkoituksen ja oman jalan mukaan. Epäsopivat kengät voivat aiheuttaa virheellistä kuormitusta ja lihasepätasapainoa, sekä iho- ja kynsiongelmia, kovettumia, hankaumia ja muita ongelmia.

Kengässä tarvitsee olla vähintään 1- 1,5 cm:n käyntivara pisimmän varpaan (Huom. ei aina isovarvas, usein voi II varvas on pisin) päästä mitattuna. Seistessä jalkaterän pituus ja mahdollisesti myös leveys kasvaa

Ikääntyessä, raskaana ollessa, ylipainon vaikutuksesta nivelsiderakenteet antavat periksi ja jalkaterässä tapahtuu muutoksia. Jalkaterän pituus ja leveys voivat kasvaa. Siksi kengän kokokin kasvaa. Kannattaa siis olla tarkkana ettei käytä liian pieniä kenkiä. Ahtaat kengät aiheuttavat pahimmillaan virheasentoja kuten vaivaisenluun.

Hyvä keino mitata kengän sopivuutta on esim. piirtää irtopaperille jalan ääriviivat. Lisää varpaiden päähän 1 – 1,5 cm lisää. Voit leikata jäljen irti ja kokeilla mahtuuko se kenkään.

Hyvä kenkä on pohjaltaan joustava ja taipuu oikeasta kohtaa päkiän alueelta. Koron korkeus saisi olla n. 2 cm. Varpailla tulisi olla riittävästi tilaa, jotta ne mahtuvat olemaan hyvin vierekkäin. Etujalkaterän alueella myös kengän kärkikorkeus tulee olla riittävä, jotta varpailla on riittävästi tilaa.

Ollaan ylpeitä meidän jaloista kengännumerosta riippumatta.