Blogi: Yrittäjän elämää ja jalkahoitoja

Olen ollut yrittäjänä pian huikeat 4 kuukautta. Suurin muutos aikaisempaan työtilanteeseeni on jalkahoitolan avaaminen 1.4.2019. Yritykseeni liittyvä taidepuoli kulkee mukana samoin kuin tähänkin asti. Opettelua on vaatinut hoitolan perustamiseen liittyvät asiat ja luvat. Nyt kaikki on vihdoin kunnossa, kun terveystarkastajakin ehti käydä antamassa siunauksensa.

Tällä hetkellä keskityn asiakastyöhön ja markkinointiin, jotta saan uusia asiakkaita. Olin varautunut tähän, mutta silti olen yllättänyt kuinka paljon aikaa ja ideoita markkinointiin täytyy käyttää, jotta saan vieraita hoitolaani. Asiakkaat ovat tietenkin toimintani edellytys, mutta myös työn suola.

Minulta on kysytty, että eikö työ ole yksinäistä. Ei se ole, kun jalkahoito suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa ja hoitosuhde oikeastaan alkaa jo siitä lähtien, kun keskustelen asiakkaan kanssa puhelimessa. Jalat ovat tuulleet aina hoidetuksi, vaikka olen huomannut, että intoudun herkästi keskustelemaan riippuen asiakkaasta. Toiset haluaa esimerkiksi torkahtaa ja se on täysin ok. Saatan tässä tapauksessa joutua herättelemään silloin kun vaihdan työvälinettä.

Toinen kysymys liittyy siihen, että asiakas kysyy, voiko hän tulla, kun jalat on joko melko hyvässä / todella huonossa kunnossa? Hoitolaani ovat tervetulleita kaikenlaiset jalat! Ja esim. kynsisieni ei ole este hoidolle, ennemmin päin vastoin. Sanoisin, että jos ylipäätään mietit jalkahoitoon menemistä, silloin suosittelem luottamaan vaistoosi. Minun luonani kerron jalkojesi tilanteen, enkä tee turhaa työtä (ja veloita siitä), jos jalkasi ovat ns. hyvässä kunnossa. Kokemus on tietenkin yksilöllinen ja siten vakavasti otettava.

Jokaisen hoidon alussa tarkistan jalat ja teen yhdessä kanssasi hoitosuunnitelman. Jokainen hoito on siten yksilöllinen!

Lyhyehkön kokemukseni perusteella jalkaterveyden kulmakiviä ovat ennaltaehkäisy, oikean kokoiset kengät, oikeanlaiset sukat, rasvaaminen, rasvaaminen, rasvaaminen, liikunta, jossa ei pidä unohtaa jalkaterää ja varpaita. Jalkahoitaja tukee omahoitoa ja antaa vinkkejä mahdollisten ongelmien ennaltaehkäisyyn. Ja joskus voi käydä hoidossa ihan vain rentoutumassa, saamassa kevyemmät jalat ja mielen.

Blogi: Känsän hoito

Känsä on tiivistä sarveismassaa kuten kovettumakin, jota iho tekee suojautuakseen hankausta tai painetta vastaan. Känsä on tavallisesti päkiässä, joskus varpaassa tai varvasvälissä, harvemmin muualla jalkapohjassa. Känsä syntyy jalkaterän tai varpaiden asentovirheen, varpaiden päällekkäisyyden, vasaravarpaiden tai vaivaisenluun, seurauksena tai hankaavien jalkineiden aiheuttamana.

Varvasväleissäkin voi esiintyä känsiä ns. pehmeä känsä.

Verrattuna kovettumaan känsä ”porautuu” pistemäisesti ihon sisään. Lisäksi kovettumaa voi syntyä känsän ympärille ja kasvaa ihon pinnalta myös ulospäin. Känsän kasvaessa se tuntuu kipeämmältä. Jotta känsä ei pääse syvenemään, on se hyvä hoitaa pois hyvissä ajoin.

Tavallisen känsän kohta tuntuu aluksi paksulta. Kun se kasvaa sisäänpäin ja paine alkaa kohdistua alla olevien luiden kalvoon, känsä muuttuu kivuliaaksi. Ihminen muuttaa kävelytapaansa, ja uusien känsien mahdollisuus lisääntyy. Känsä ei katoa itsekseen, vaikka paine häviäisikin. Känsän erotusdiagnoosina jalkapohjassa on syylä, joka kerää ympärilleen kovettumaa.

Minä poistan känsän kivuttomasti känsän siihen tarkoitetuilla välineillä ja annan omahoito-ohjeet. Jalkapohjan känsiä voi ennalta ehkäistä esim. iskua vaimentavilla pohjallisilla.

Varpaiden väliin tulevia känsiä voi ennaltaehkäistä esimerkiksi varpaiden asentoa korjaavilla tai varpaita suojaavilla silikoniortooseilla. Tarpeeksi tilavien kenkien käyttö ehkäisee niin känsiä kuin muitakin jalkavaivoja. Korkeakorkoisia kenkiä ei tulisi käyttää jatkuvasti. Jalkapohjien iho voidellaan rasvaisella perusvoiteella iltaisin. Varvasvälit jätetään voitelematta, jotta iho ei kostuisi liiaksi.

Ja vielä. Känsä kannattaa todella hoitaa ajoissa pois ja syy sen tuloon selvittää. Tervetuloa!

Blogi: Taidetta hoitolassani

Olen toiselta ammatiltani kuvataiteilija. Yritykseni tarjoaa myös taidepalveluita. Yritykseni keskiössä olevassa jalkahoitolassani on esillä taidetta asiakkaiden katseltavaksi, mutta myös hankittavaksi. Tähän asti hoitolassa on ollut esillä omia teoksiani, luonnoksia ja installaatioiden osia vuosien varrelta. Neljän kuukauden aikana teoksista on keskusteltu tai ne ovat olleet taka-alalla. Onhan keskiössä kuitenkin asiakas. Muutama teos on löytänyt uuden kodin ja loput ovat värittäneet hoitolan tunnelmaa.

Toivon, että asiakkaat viihtyvät hoitolassani yhtä paljon kuin minä. Tavoitteenani on rento, viihtyisä ja hiukan arjen yläpuolelle menevä tunnelma. Puhtautta ja aseptiikkaa unohtamatta.

Taiteiden yönä 15.8.2019 pidän hoitolassani Pop up-näyttelyn ja avoimet ovet. ”Ihan tossa, mut lipui pois” -näyttelyssä mukana allekirjoittaneen lisäksi ovat kuvataiteilijat Anu Haapanen, Aino Jääskeläinen, Simo Mantere ja Satu Rautiainen.

Näyttely on esillä Taiteiden yön jälkeen hoitolan asiakkaille. Näyttelyn taiteilijoita yhdistää perinteisten tekniikoiden käyttö. He lainaavat teoksiinsa aineksia ympäröivästä maailmastamme ja muokkaavat todellisuutta pyrkien tuomaan esiin jotain, mikä ilman materiaan kiinnittymistä lipuisi pois.

Pääasiassa näyttely koostuu maalauksista. Ainolta on esillä keramiikkaa. Meitä yhdistää myös se, että olemme kaikki taiteilijavetoisen Galleria Huudon jäseniä.

Hoitotuoli on melko täydellinen paikka istua ja katsella teoksia jalkojenhoidon aikana. Hoitolassa tapa katsoa maalausta muuttuu, kun sitä on aikaa katsella elokuvan keston verran. Usein näyttelyssä kävijä ei viivy galleriassa tai museossa niin kauan yhden teoksen äärellä.

Tervetuloa siten nauttimaan taiteesta ja hoidoista!

Ps. Oletko tutustunut Helsingin monipuoliseen galleriakenttään? Saat liikuntaa ja taidetta samalla kun lähdet galleriakierrokselle! Jos galleriat ovat vieraita, monissa niistä jaetaan näyttelyoppaita, jonka avulla löydät seuraavaan tai sitten kysy neuvoa henkilökunnalta. Tästä lisää seuraavassa blogissa. #taidettajaaskeleita

Maalaus: Satu Rautiainen
Maalaus: Timo Tähkänen
Keramiikka: Aino Jääskeläinen (+suosittu jalkavoide)
Maalaus: Anu Haapanen
Maalaus: Simo Mantere
Yleiskuva hoitolastani

Blogi: Liian pienet kengät?

Kengät tulisi valita aina käyttötarkoituksen ja oman jalan mukaan. Epäsopivat kengät voivat aiheuttaa virheellistä kuormitusta ja lihasepätasapainoa, sekä iho- ja kynsiongelmia, kovettumia, hankaumia ja muita ongelmia.

Kengässä tarvitsee olla vähintään 1- 1,5 cm:n käyntivara pisimmän varpaan (Huom. ei aina isovarvas, usein voi II varvas on pisin) päästä mitattuna. Seistessä jalkaterän pituus ja mahdollisesti myös leveys kasvaa

Ikääntyessä, raskaana ollessa, ylipainon vaikutuksesta nivelsiderakenteet antavat periksi ja jalkaterässä tapahtuu muutoksia. Jalkaterän pituus ja leveys voivat kasvaa. Siksi kengän kokokin kasvaa. Kannattaa siis olla tarkkana ettei käytä liian pieniä kenkiä. Ahtaat kengät aiheuttavat pahimmillaan virheasentoja kuten vaivaisenluun.

Hyvä keino mitata kengän sopivuutta on esim. piirtää irtopaperille jalan ääriviivat. Lisää varpaiden päähän 1 – 1,5 cm lisää. Voit leikata jäljen irti ja kokeilla mahtuuko se kenkään.

Hyvä kenkä on pohjaltaan joustava ja taipuu oikeasta kohtaa päkiän alueelta. Koron korkeus saisi olla n. 2 cm. Varpailla tulisi olla riittävästi tilaa, jotta ne mahtuvat olemaan hyvin vierekkäin. Etujalkaterän alueella myös kengän kärkikorkeus tulee olla riittävä, jotta varpailla on riittävästi tilaa.

Ollaan ylpeitä meidän jaloista kengännumerosta riippumatta.